Jos lapsellasi on kuumetta ja merkittäviä nielemisvaikeuksia, eikä hän pysty nielemään omaa sylkeään, hänet on vietävä välittömästi lääkäriin. Tässä tapauksessa lapsi on saattanut saada harvinaisemman, mutta vakavan infektion, kuten kurkun märkäpesäkkeen (nielurisan ympäryksen märkäpesäke tai nieluntakainen märkäpesäke) tai äkillisen kurkunkannen tulehduksen. Kaikki nämä saavat lapsen näyttämään sairaalta ja kokemaan hengittämisen vaikeaksi. Nämä sairaudet voivat vaatia välitöntä hoitoa. Lasten kurkkukivun hoito Jos lapsellasi on kurkkukipua ja hän on mahdollisesti vilustunut eikä hänellä ole kuumetta, sekä hänen yleisvointinsa on muuten hyvä, kyse on luultavasti virusinfektiosta. Voit tarkkailla kuinka tilanne kehittyy 2-3 päivän kuluessa ja ottaa yhteyttä lääkäriin, mikäli tarpeen. Antibiootit eivät tehoa virusinfektioihin. Oireita voidaan lievittää särkylääkkeillä, kuten parasetamolilla tai ibuprofeenilla. Myös lepo ja runsas juominen helpottaa usein oloa. Joillakin lapsilla mehujään tai muiden kylmien, helposti nieltävien ruoka-aineiden syöminen näyttää helpottavan nielemisvaikeutta ja voi auttaa elimistön kuivumisen ennaltaehkäisemisessä.
Mykoplasmabakteeri voi aiheuttaa ylähengitystie- ja keuhkoputkentulehduksen etenkin koulu- ja nuorisoikäisillä sekä nuorilla aikuisilla. Yleensä oireet kestävät 2–3 viikkoa ja tauti paranee ilman hoitoa. Joskus tilanne voi edetä keuhkokuumeeksi ja oireet pitkittyä. Mykoplasmainfektiossa ei välttämättä ole selvää kuumetta. Epidemioita todetaan 3–5 vuoden välein. Mykoplasmainfektio diagnosoidaan veren vasta-ainemäärityksillä, mutta nykyisin luotettavammin hengitystie-eritteen PCR-tutkimuksella. Pitkittynyttä infektiota hoidetaan antibiooteilla. Myös klamydiabakteeri voi mykoplasman tavoin aiheuttaa pitkittynyttä yskää etenkin kouluikäisillä, ja klamydian poissulku laboratoriokokeiden avulla on joskus tarpeen. Klamydiaakin hoidetaaan antibiooteilla. Myös hinkuyskäbakteeri voi aiheuttaa koulu- ja nuorisoikäisille pitkittynyttä keuhkoputkentulehdusta. Yskänpuuskat voivat jatkua viikkojen ajan, mutta vaikeaa hengitysvaikeutta ei esiinny. Hinkuyskätulehduskin voidaan osoittaa vasta-aine- ja PCR-määrityksillä, ja sen hoidoksi määrätään antibiootti, lähinnä taudin leviämisen estämiseksi.
Yskää ja limaisuutta sauhuttelijat kutsuvat itsekin tupakkayskäksi. – Tavallisin tupakoitsijan vaiva on krooninen bronkiitti. Tupakointiin saattaa liittyä myös keuhkoahtaumatautia tai astmaa, joka aiheuttaa hengityksen vinkumista ja hengenahdistusta, Kauppi luettelee. Keuhkoahtaumassa keuhkojen suorituskyky vähenee pysyvästi ja hengittäminen tuntuu vaikealta. Tämä näkyy usein vartalon mallissakin: keuhkot näyttävät ulospäin pullistuneilta. Apteekkari suositteleekin sauhuttelijoille tupakoinnin lopettamista tai vähentämistä, jotta nämä säästyisivät pysyviltä keuhkovaurioilta. – Jotkut lääkkeet, kuten beetasalpaajat, voivat pahentaa astmaan liittyvää yskää. Myös verenpainelääkkeistä vanhakantaisimmat, niin sanotut ACE-estäjät, voivat olla yskän taustalla. Lääkäri voi vaihtaa lääkkeen toiseen, mikäli se ei sovi vaan aiheuttaa yskää, Kauppi sanoo. Tiedetään myös, että esimerkiksi reuman hoitoon käytettävä lääke, metotreksaatti, voi aiheuttaa yskää ja keuhkomuutoksia. Harvinaisempia yskän aiheuttajia ovat muun muassa keuhkofibroosi ja keuhkosyöpä.
Annos on pari teelusikallista (10 grammaa). Alle 1-vuotiaille hunajan antoa ei suositella. RS-viruksen aiheuttama pienten ilmatiehyiden tulehdus, jota tavataan erityisesti muutaman viikon tai kuukauden ikäisillä imeväisillä, esiintyy kausiluonteisesti erityisesti loppusyksystä ja talviaikaan. Pahemmat epidemiat ilmaantuvat joka toinen vuosi. Oireet alkavat tavallisena flunssana, mutta muutaman päivän kuluessa yskä pahenee, kehittyy hengenahdistus ja pikku potilas väsähtää eikä jaksa kunnolla imeä. Hengitys on tiheää ja pinnallista, ihon värikin voi muuttua harmahtavaksi. RSV-tulehdus voi aiheuttaa vaikeankin hengitysvaikeuden, ja niinpä hoitoyksikköön on aina syytä ottaa yhteys, mikäli pienen imeväisen flunssa hankaloituu. Tilanne voi vaatia muutaman päivän sairaalahoidon. Pienet lapset yskivät joskus viikkojenkin ajan, jolloin kyse on useimmiten huonosta onnesta eli virusinfektioita on tullut peräkkäin useita. Näin on usein päivähoidon aloituksen yhteydessä. Joskus jatkuva yskiminen on kuitenkin merkki korvatulehduksesta, joten lääkärissäkäynti on pitkittyneessä yskimisessä perusteltu.
Makuuasento lisää limakalvoturvotusta ja viileä ilma vähentää sitä. Siksi lapsi kannattaa pistää nukkumaan kohoasentoon viileään huoneeseen. Kohoasennon voi tehdä laittamalle patjan alle tyynyjä. Yksi vaihtoehto on myös nukuttaa lasta lepotuolissa tai rattaissa. Koska kyseessä on virusperäinen tauti, antibiooteista ei ole apua. Oloa voi helpottaa lapsille sopivilla kuume- ja kipulääkkeillä. Yskänlääkkeistä ei ole hyötyä. Höyryn hengittämistä on suositeltu aikaisempina vuosina, mutta nykytiedon mukaan siitäkään ei ole suuremmin apua. Milloin lääkäriin? Lapsi pitää viedä lääkäriin, jos lapsella on hengenahdistusta, joka ei helpota pystyasennosta ja kylmästä ilmasta huolimatta. Lääkäriin kannattaa mennä myös silloin, kun lapsen sisäänhengitys on äänekästä pystyasennosta ja rauhallisuudesta huolimatta. Sen sijaan on tavallista, että sisäänhengitys on äänekästä, kun lapsi itkee ja yskii. Lääkärissä lapselle annetaan ensiapuna hengitettävää adrenaliinihöyryä. Tämä auttaa yleensä nopeasti turvotukseen.
Keuhkoputkentulehdusta (keuhkoputkitulehdus, bronkiitti) on lapsilla eri tyyppejä. Yleisimmin kyse on virusperäisestä tulehduksesta, sillä lasten flunssassa tulehdus leviää usein nielusta aina keuhkoputkiin asti. Virusinfektio voi pienellä osalla lapsista laukaista myös ns. ahtauttavan keuhkoputkentulehduksen (obstruktiivisen bronkiitin), jolloin yskimiseen liittyy hengenahdistusta, tihentynyttä hengitystä ja usein myös hengityksen vinkunaa (ks. «Ahtauttava keuhkoputki tulehdus ( obstruktiivinen bronkiitti) ja ilmatiehyttulehdus (bronkioliitti) lapsella» 1). Erityisesti imeväisillä esiintyy myös ns. pienten keuhkoputkien tulehdusta eli bronkioliittia, joka voi aiheuttaa merkittävää hengenahdistusta ja vaatia sairaalahoitoakin. Antibioottihoitoa vaativa bakteeriperäinen bronkiitti on lapsilla sen sijaan harvinainen, samoin kuin hinkuyskäbakteerin tai mykoplasman aiheuttama keuhkoputkentulehdus (ks. «Hinkuyskä» 2). Virusperäinen keuhkoputkentulehdus Oireina on nuhan, kuumeen ja yskän lisäksi usein hengityksen rohina.
Etusivu » Nielutulehdus lapsella Lääkärikirja Duodecim 11. 11. 2019 Syyt Lapsen kurkkukivun ja nielutulehduksen aiheuttavat useimmiten samat virukset kuin flunssankin, ja nielutulehdus onkin yleensä osa yleisempää hengitystietulehdusta. Varsinaisesta nielutulehduksesta puhutaan silloin, kun kurkkukipu ja kuume ilmenevät ilman muita merkittäviä hengitystieoireita. Tällöin tärkeä aiheuttaja on streptokokkibakteeri, joka aikaansaa myös nielurisojen tulehtumisen (ks. «Nielurisatulehdus ("angiina")» 1). Streptokokin aiheuttama nielutulehdus on melko harvinainen pienillä lapsilla mutta yleinen kouluikäisillä. Nuoremmilla lapsilla erityisesti adenovirus on tärkeä nielutulehduksen aiheuttaja. Pitkittyneen nielutulehduksen syynä nuorilla on usein EB-virus, jonka aiheuttamaa tautia kutsutaan mononukleoosiksi. Oireet Pienillä lapsilla huono syöminen, kuolaaminen ja kivuliaisuus usein viittaavat nielutulehdukseen. Leikki-ikäinen osaa jo kertoa kurkkukivusta, ja kouluikäisellä taudin paikallistaminen on helppoa.