Omatunto ei kolkuttanut leikkauslistojen kohdalla, mutta 0, 8 prosenttiyksikköä vahvemman oluen kohdalla alkoi yllättäen kolkutella. Suomen hallituksessa kiistellään, pitäisikö alkoholilain uudistamisesta äänestää omantunnon kysymyksenä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus jää historiaan kovista leikkauksista ja kilpailukykysopimuksesta, joka tarkoittaa massiivista tulonsiirtoa työntekijöiltä yrityksille. Hallitus on perustellut leikkauksia valtion velkaantumisen taittamisella. Poliittiset päätökset ovat kuitenkin aina arvovalintoja. Valtion talouden parantamiseen on lukuisia keinoja. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Sipilän hallituksen tekemät leikkaukset iskevät pahiten eläkeläisiin ja lapsiperheisiin. Miksei näistä päätöksistä äänestetty eduskunnassa omantunnon mukaan? Hallituksessa riitaa toisensa jälkeen Työntekijöiden työajan pidentäminen ilman palkankorotusta, eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja kuntien työntekijöiltä leikkaaminen tai työttömien kurittaminen eivät ole aiheuttaneet vastaavaa omantunnon kysymystä kuin se, voidaanko kaupassa myydä 5, 5-prosenttisia vai 4, 7-prosenttisia juomia.
Pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut viime vuosien ja nykyisen Juha Sipilän hallituksen politiikan seurauksena, ilmenee Suomen sosiaali- ja terveys ry:n teettämästä selvityksestä. Selvityksen ja tulovaikutusten simuloinnit on toteuttanut Kelassakin johtavana tutkija Pertti Honkanen. Selvityksessä tarkasteltiin keskeisiä sosiaaliturvaetuuksia ja verotusta vuodesta 2012 vuoteen 2019. Ajanjaksolla 2012–2015 sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset olivat pienituloisia suosivia. Sen sijaan vuoden 2015 jälkeen tehdyt muutokset ovat heikentäneet pienituloisten asemaa. Köyhyysaste ja lapsiköyhyys ovat hiukan kasvaneet vuoden 2015 jälkeen. Sosten mukaan erityisesti Sipilän hallituksen tekemät indeksijäädytykset sekä etuustulojen verotuksen kiristäminen ovat heikentäneet perusturvan varassa elävien asemaa. Vuokrien nousu on aiheuttanut sen, että asumistuen osuus vuokrasta on pienentynyt. Selvityksen mukaan pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt vuoden 2015 jälkeen keskimääräistä enemmän.
Talouselämä kirjoitti huhtikuussa valtion kehitysyhtiö Vakesta, jolle on siirretty yhteisiä varojamme, muun muassa valtionyhtiöiden osakkeita. Vaken yhtenä tehtävänä oli sote- ja maakuntauudistusta varten perustettujen ict-yhtiöiden Sotedigin ja Vimanan rahoittaminen. Koko Vake-kuvion laillisuuttakin on ihmetelty, sen avulla kun siirretään valtion varoja eduskunnan budjettivallan ulottumattomiin. Nyt Vake kertoo käynnistävänsä suomenkielisen tekoälyn kehittämisohjelmansa toukokuussa. "Ensimmäisessä yhteistyöprojektissa pyritään synnyttämään suomenkielisiä kieliresursseja: ohjelmakirjastoja, valmiita kielimalleja sekä koulutusmateriaalia, joita voivat hyödyntää kaikki, jotka suunnittelevat suomenkielistä tekoälyä soveltavia laitteita ja ohjelmistoja. Tavoitteena on mahdollistaa tekoälykehittäjille suomen kielen käyttö valtakielten rinnalla", tiedotteessa kerrotaan. Vake muistuttaa, että eri valmistajien älykaiuttimet valloittavat maailmaa ja tuovat puheohjauksen valtavirtaan. Lue myös: Valtion kehitysyhtiö panostaa tekoälyyn huimasti: kuusi ohjelmaa ja 100 miljoonaa "Ääniohjattavien laitteiden ja sovellusten markkinoilla kehittäjät keskittyvät luonnollisesti valtakieliin, jotta palveluiden markkinapotentiaali olisi mahdollisimman suuri.
Leikkaukset iskevät niin lukioihin, ammattikouluihin kuin korkeakouluihinkin. Lahtinen ei usko, että Suomen kilpailukyky paranee kansalaisten koulutustasoa laskemalla: - Minusta korkeakoulutettavien määrää kannattaisi lisätä, mutta esitetyllä hallitusohjelman leikkauslistauksella se ei ole realismia. Yhä useammassa työpaikassa vaaditaan nykyisin ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa suoritettua tutkintoa ja tällaisten työpaikkojen määrä on kasvussa. Myös ammattikoulusta valmistuneilta odotetaan hyvää osaamista ja erilaisia työelämäntaitoja. Edellisellä hallituksella oli kunnianhimoinen tavoite nostaa Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Nyt siitä on luovuttu ja uudessa hallitusohjelmassa on vain kirjaus, että "Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa". -Minusta suomalaisten osaamista pitäisi pitää maailman huipulla, mutta meillä on suuria haasteita pitää taso edes nykyisellään. Viime hallituskaudella aikuis- ja ammattikorkeakoulutukseen kohdistui mittavat resurssileikkaukset ja näiden vaikutuksetkin heijastuvat vielä vuoteen 2016.
Pääministeri Juha Sipilä ei ollut esteellinen päättämään Terrafamen lisärahoituksesta, eduskunnan oikeusasiamies sanoo päätöksessään. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk) ei ollut esteellinen osallistumaan Terrafamen lisärahoitusta koskevaan päätöksentekoon. Asiasta tehtiin 22 kantelua. Mahdollinen esteellisyys nousi esille, kun julkisuudessa kerrottiin marraskuun lopussa, että Sipilän sukulaisten omistama konepajayhtiö Katera Steel oli saanut merkittävän tilauksen Terrafamelta. Oikeusasiamiehen mukaan Katera Steelin saamalla tilauksella ja Terrafamen pääomittamisella ei ole mitään keskinäistä yhteyttä. Vaikka kaivos olisi ajettu alas, Katera Steeliltä tilattu malminkuljetin olisi tilattu silti, ja valtio olisi viime kädessä vastuullinen sen kustannuksista. Aikaisemmin Katera Steel oli saanut vain yhden pienen tilauksen Talvivaaran kaivokselta (nykyisin Terrafamen kaivos), eikä yhtiön menestys lepää Terrafamen toiminnan jatkumisen varassa, oikeusasiamies katsoo.
Uuden hallituksen kasvu- ja työllisyystavoitteet eivät voi toteutua ilman viennin vetoa. Hallitusohjelman toimenpideohjelmaan olisi tärkeää sisällyttää konkreettinen ja kunnianhimoinen suunnitelma TTIP-neuvotteluiden edistämiseksi. Hallitusohjelma korostaa aktiivisen kauppapolitiikan merkitystä. Yhtä olennainen on kirjaus siitä, että hallitus haluaa vaikuttaa vientiyritysten toimintaympäristöön niin EU:ssa kuin maailmallakin. TTIP maaliin vuonna 2016 Kyseessä on merkittävä sitoutuminen Sipilän hallitukselta aikana, jolloin Suomen talouskäänne edellyttää viennin vauhdittumista, sanoo EK:n kauppapolitiikan johtava asiantuntija Simo Karetie. – Suomen on elintärkeää toimia tehokkaasti ja määrätietoisesti, jotta EU:n ja USA:n välinen TTIP-sopimus saadaan solmittua vuoden 2016 aikana talouskasvua, pk-yritysten vientiä ja työllisyyttä tukevalla tavalla. Markkinoiden avaaminen on tarpeen myös muiden kauppakumppanien kanssa. Lähiviikot ovat Karetien mukaan ratkaisevat: – TTIP tulee määritellä kauppapolitiikan keihäänkärjeksi jo heti Sipilän hallituksen alkutaipaleella.
Eivät nykyisten suomalaistoimijoidenkaan ambitiot rajoitu tuotekehitykseen vain omalle pienelle kielialueellemme. Suomalaiset yritykset tarvitsevat menestyäkseen kuitenkin alkuvaiheen testausta ja referenssejä kotimarkkinoilta", Vaken kehitysjohtaja Tuomas Teuri sanoo tiedotteessa.
Tulevissa vaaleissa ratkaistaan Suomen suunta. Juha Sipilän hallitus on perussuomalaistenkin hyväksymällä hallitusohjelmalla leikannut perusturvasta ja koulutuksesta rankalla kädellä. Sipilän hallituksen jäljiltä tarvitaan uusi suunta. Tarvitaan puolueita ja kansanedustajia, jotka ovat valmiita puolustamaan suomalaista hyvinvointia ja sen pohjalla olevaa suomalaista osaamista. Koulutus on paras keino ehkäistä syrjäytymistä. Koulutuksesta tehdyt leikkaukset ovat vakava uhka tulevaisuudelle, etenkin nuorten tulevaisuudelle. Riittävällä panostuksella koulutukseen turvaamme jokaiselle nuorelle mahdollisuuden hyvään tulevaisuuteen. Tulevaisuuteen, jossa jokainen voi hyödyntää omat lahjakkuutensa ja jossa jokainen nuori voi tuoda oman panoksensa suomalaisen yhteiskunnan kehittymiseen. Pelkään pahoin, että tulemme näkemään ammattitaitoisen opettajakunnan joukkopaon. Suomen hyvinvointi perustuu työhön. Työpaikat syntyvät osaamisesta ja osaaminen koulutuksesta. Koulutukseen ja tutkimukseen tehdyt leikkaukset ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta tuhoisia.
Hallituksen viimekädessä peruttu koulutuksen leikkaus - kuinka se tulisi tehdä - YouTube